Hyvät unitavat johdattelevat parempiin öihin.
Unioppaamme ensimmäisessä osassa käsiteltiin vauvan unen teoriaa. Nyt keskitetään ajatukset konkreettisiin toimiin. Usein ajatellaan, että vauvan uneen voi puuttua vasta 6 kuukauden iässä unikoulun merkeissä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä voit aloittaa hyvien unitapojen luomisen heti pienokaisesi synnyttyä. Tähän oppaaseen on koottu kymmenen vauvan ja koko perheen unia edistävää tapaa.
1. Tehkää selkeä ero yön ja päivän välille.
Jo vastasyntyneen vauvan hiljalleen kehittyvän vuorokausirytmin tukemiseksi päivän ja yön välille kannattaa tehdä selkeä ero. Seurustele vauvan kanssa päivisin aktiivisesti ja tarjoa hänelle monipuolisia virikkeitä.
Vauvalle on tärkeää, että hän saa olla läheisesti vuorovaikutuksessa vanhempiensa kanssa, ja että hänen tarpeisiinsa vastataan. Ulkoile vauvan kanssa päivällä luonnonvalosta nauttien. Luonnonvalo on sisäisen kellon tärkein tahdistaja ja vuorokausirytmin tukija, satoi tai paistoi.
Myös päiväuniaikaan vauvan ympäristön olisi hyvä täyttyä tavallisista arjen äänistä, kuten pyykkikoneen ja imurin hurinasta sekä tavallisesta puheesta ja lasten kiljahduksista. Päiväuniaikaan vauvan ympäristöä ei tarvitse täysin pimentää ja hiljentää, jolloin päivän ja yön ero pysyy selkeänä. Älä siis ulkonakaan peitä vaunuja paksulla kankaalla, joka pimentää vaunukopan täysin ja heikentää hapekkaan ilman vaihtumista.
Iltaa kohti ympäristöä aletaan rauhoittaa. Sulje ruudut ja imuri hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa ja vähennä valaistusta. Laske omia kierroksiasi ja vietä vauvan kanssa ihana ja lempeä ilta sylitellen. Hämyiseen hiljaisuuteen laskeutuva rauhallinen koti on selkeä merkki siitä, että keho voi valmistautua yöunille.
Yöllä makuuhuone olisi hyvä pitää pilkkopimeänä. Voit toki sytyttää yövalon päälle, jotta näet vaihtaa vaipan turvallisesti. Tee kaikki välttämättömät toimet hyvin vähäeleisesti. Vauvalle voi rauhallisella äänellä kertoa, mitä ollaan tekemässä, mutta muuten yöaikaan ei tulisi juurikaan seurustella. Sammuta valot heti, kun toimet on tehty.
2. Suunnitelkaa iltarutiini, jota noudatatte säntillisesti joka ilta.
Suunnitelkaa vauvalle iltarutiini, joka toistuu täysin samanlaisena illasta toiseen. Aivan pienen vauvan iltarutiiniin voi kuulua esimerkiksi:
- pesut
- unipussin pukeminen
- maito
- iltasatu ja hyvän yön toivotus.
Kun toivotat vauvalle rutiinin päätteeksi hyvää yötä samalla tavalla joka ilta, hyvänyöntoivotuksesta muodostuu turvallinen merkki joka tarkoittaa, että nyt on oikea hetki nukahtaa.
"Hyvää yötä rakas, nyt on aika nukkua."
Iltarutiini täydentyy vauvan varttuessa ainakin iltapalalla ja hammaspesulla. Jokainen perhe voi suunnitella iltarutiinista täysin omannäköisensä. Toiset vauvat kaipaavat itselleen kellontarkat ja johdonmukaisessa järjestyksessä toistuvat rutiinit, kun taas toiset vauvat eivät välttämättä huomaa jos vaiheet sekoittuvat tai muuttuvat.
Vauva on hyvä nukuttaa myös päiväunille toistuvan kaavan mukaisesti. Päiväunirutiini saa olla kuitenkin lyhyempi, kuin iltarutiini.
3. Noudattakaa mahdollisimman säännöllistä päivärytmiä.
Säännöllinen päivärytmi tuo vauvalle ja isommallekin lapselle turvaa. Jo pieni vauva oppii ennakoimaan mitä milloinkin tapahtuu, kun päivät etenevät loogisessa järjestyksessä päivästä toiseen. Päiviä selkeästi rytmittäviä asioita ovat muun muassa tiettyyn aikaan tapahtuva ulkoilu, ruokailu (kiinteiden alettua) ja iltarutiinit.
Valitkaa vauvalle säännöllinen heräämisaika viimeistään kolmen kuukauden iässä, jolloin vauvaa voi ohjailla kohti säännöllisempää päivärytmiä. Sopikaa perheenne kanssa, että vauva herää joka aamu maanantaista sunnuntaihin esimerkiksi klo 7:00. Kellontarkka heräämisaika alkaa huomaamattasi rytmittää koko päivää ja säännöllistää vauvan rytmiä.
4. Pitäkää päiväkirjaa pisuista, kakoista, ruokailuista ja unista.
Jo vastasyntyneen kanssa on hyvä pitää kirjaa vauvan pisuista, kakoista, ruokailuista sekä nukahtamis- ja heräämisajoista. Voit kirjata nämä puhelimen muistioon, sinun ja puolisosi yhteiseen Whatsapp-keskusteluun tai käyttää tähän tarkoitukseen valmiiksi luotuja sovelluksia. Päiväkirjan pitäminen vauvan tarpeista tukee muistia ja helpottaa esimerkiksi pissavaippojen laskemista.
Vauvan varttuessa opit havainnoimaan vauvan luontaisia uniaikoja, joiden avulla teidän on jatkossa helpompaa rytmittää päivän kulkua. Vauvan päiväunet säännöllistyvät usein kolmen kuukauden iän jälkeen ja neljän kuukauden iässä aamu-unien aika asettunee paikoilleen, mikäli vuorokausirytmi on muuten säännöllinen.
päiväkirja auttaa ennustamaan, koska vauva nukahtaa ja koska hän herää. Unien pituudesta pystyt myös päättelemään, koska vauva on valmis vähentämään päiväunien määrää. Tämä kaikki data kulkee helposti mukana puhelimessasi, siinä missä univajeen kanssa kamppailevat aivosi unohtavat ja sekoittavat päivät keskenään.
5. Välttäkää yliväsymystä, hyvät päiväunet johtavat hyviin öihin.
Yliväsynyt vauva on haastavaa saada nukahtamaan. Ohjaa vauva nukkumaan, kun hän on valvonut riittävän pitkän ajan tai kun hän alkaa vaikuttaa väsyneeltä. Vauvan ensimmäisiä väsymyksen merkkejä voivat olla silmien hierominen, pysähtyneisyys ja kaukaisuuteen tuijottelu, kulmakarvojen alla olevan ihon punoitus, tyytymättömyys tai haukottelu. Näistä tiedät, että olisi aika ohjata vauva unten maille.
6. Miettikää, millaisia uniassosiaatioita tahdotte vauvalle opettaa?
Uniassosiaatio on jokin toiminto tai esine, joka auttaa ihmistä nukahtamaan. Aikuisen uniassosiaatio voi olla kirjan lukeminen tai tietty asento, johon hän nukahtaa. Vauvan uniassosiaatio syntyy usein sattumalta, mutta se voidaan luoda myös tarkoituksenmukaisesti.
Vauvan voi antaa nukahtaa imetykseen, jolloin vauva luultavasti kaipaa rintaa aina havahtuessaan hereille. Tällöin vauvan uniassosiaatioksi muodostuu rinnan imeminen. Vauvan voi myös ohjata nukahtamaan keinuvaan liikkeeseen, kohinaan, kapalointiin, unirievun pitelyyn tai tutin imemiseen.
Mahdollisia uniassosiaatioita on paljon ja niitä voi kerrostaa, jolloin vauvan nukahtamisen tukena on useita asioita samanaikaisesti, kuten tutti, kohina ja silittely. Tuttia suositellaan nukuhtamisen tueksi imetyksen vakiinnuttua, sillä se vähentää kätkytkuolemariskiä.
Kerrostettuja uniassosiaatioita pystytään myöhemmin purkamaan yksi kerrallaan ja uusia assosiaatioita voidaan luoda vanhojen tilalle. Vanhan assosiaation purkaminen on helpompaa, jos sen rinnalla on muita nukahtamiseen liittyviä tapoja. Esimerkiksi rinnalle nukahtava vauva voidaan opettaa nukahtamaan ilman rinnan imemistä, kun perhe on siihen valmis. Tällöin on helpompaa, jos vauva on tottunut kohinaan, silittelyyn tai unilelun pitelyyn rinnan imemisen ohella, jolloin koko nukahtamisrituaali ei vaihdu kertaheitolla.
7. Pohtikaa, haluatteko ohjata vauvan nukahtamaan itsenäisesti?
Vauvojen nukahtamistapoja on karkeasti kaksi, ja molemmat niistä ovat oikein ja turvallisia. Vauva voidaan nukuttaa rinnalle tai syliin ja toinen tapa on opettaa vauva nukahtamaan itsenäisesti. Rinnalle nukuttaminen on usein helpompaa ja tapahtuu monesti luonnostaan.
Itsenäinen nukahtaminen voi taas parantaa vauvavuoden öitä, sillä itsenäisen nukahtamisen hallitseva vauva heräilee yöllä vähemmän, kuin taitoa hallitsematon.
Itsenäisellä nukahtamisella tarkoitetaan sitä, että vauva oppii nukahtamaan ilman vanhemman apua yö- ja päiväunille sekä unisyklien vaihtuessa. Opettelu aloitetaan siitä, että vauva siirretään petiin iltarutiinin tai päiväunirutiinin päätteeksi, ennen kuin hän ehtii nukahtaa syliin.
Vauva nostetaan takaisin syliin, mikäli hän alkaa itkeä ja lasketaan takaisin petiinsä, kun hän on rauhoittunut. Tätä toistetaan, kunnes vauva nukahtaa petiin rauhallisesti. Jos tuntuu että vauva vain itkee lohduttomasti ja kaikilla on kurja olo, kannattaa ottaa aikalisä ja yrittää uudelleen muutamien viikkojen päästä.
Itsenäisen nukahtamisen opettelulla ei ole kiire, ja on täysin normaalia että lapsi tarvitsee vielä 2-vuotiaanakin aikuisen apua nukahtamiseen.
8. Le Pause, kuulostelkaa vauvan viestiä hetki ennen paikalle säntäämistä.
Unessa ollessaan ja unisyklien vaihtuessa vauva voi itkeskellä ja hakea unta kaipaamatta vanhempaansa. Hänellä on kuiva vaippa, kylläinen masu ja sopiva lämpötila, mutta hän ääntelehtii unta hakien tai “puhuu unissaan”.
Vauva saattaa säikähtää ja valpastua täysin hereille, jos vanhemmat säntäävät vauvan luo heti pienenkin äänen kuultuaan. Odota siis hetki ja kuulostele vauvan itkua. Miltä itku kuulostaa? Kaipaako vauva sinua, maitoa vai hakeeko hän vain unta? On sinusta itsestäsi kiinni, kuinka pitkä odottamasi hetki on.
Aluksi sekunteja, myöhemmin muutama minuutti? Ota vauva syliin jos hän itkee hätäisesti, rauhoittele ja varmista että kaikki on hyvin. Auta vauva uudelleen uneen käyttämänne rituaalin mukaisesti. Vähitellen opit erottamaan helpommin unta hakevat itkut ja selvät kutsuhuudot.
9. Dream feeding – kokeilkaa unisyöttöä.
Unisyöttöä kannattaa kokeilla, jos vauva nukahtaa yöunilleen selvästi ennen vanhempia. Unisyötössä vauva autetaan turvalliseen ruokailuasentoon ja syötetään unisena silloin, kun vanhemmat ovat käymässä nukkumaan.
Vauvaa ei ole tarkoitus herättää täysin, vaan ruokailu tapahtuu vauvan ollessa puoliunessa. Syötön jälkeen kaikilla on mahdollisuus vaipua rauhassa syvään uneen, eikä tarvitse murehtia siitä, että vauva herää nälkäisenä juuri kun suljet silmäsi ja olet saamassa unen päästä kiinni.
10. Luokaa vauvalle unta tukevat turvalliset uniolot
Turvallisiin unioloihin paneudutaan unioppaamme kolmannessa osassa.
Nukkumiseen kannattaa suhtautua sopivan rennosti. Vauva osaa nukkua jo kohdussa, eikä häntä tarvitse opettaa nukkumaan. Hyviä unitapoja on turvallista ja mielekästä opetella, kun tiedät vauvasi olevan terve.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vauva nukkuu-opas, THL:n Child Sleep-uniohjeet ja useat kirjat, kuten vuonna 2024 ilmestynyt “Vauvan unen arvoitus. Parempia unia koko perheelle.”-teos ohjaavat konkreettisia tapoja vauvavuoden unien parantamiseen ja ymmärtämiseen. Neuvolasta saat ilmaista tukea unihaasteisiin ja yksityisellä sektorilla on laaja valikoima uneen erikoistuneita ammattilaisia.
Perhevapaalla kannattaa panostaa uneen ja rytmisyyteen – koko perheen virkeän mielen puolesta.